Lompakko kiittää oikeassa ajankohdassa tehtyä harvennusta
Mitä enemmän puusto kasvaa, sitä suurempi on metsän oma kilpailutilanne kasvutilasta, joka alkaa näkymään puiden latvojen supistumisena sekä paksuuskasvun hidastumisena. Jos latvukset sekä rungot ehtivät supistumaan sekä riukuuntumaan, saattavat tuottoisimmat hakkuut siirtyä useilla vuosilla eteenpäin. Metsän harventaminen on tärkeä toimenpide, jolla turvataan parhaille puuyksilöille tarvittava kasvutila, ravinteet sekä valo, kun huonommat ja riutuneemmat puut poistetaan ympäriltä. Oikea-aikaisten harvennusten lopputuloksena on vääjäämättä metsän parempi kunto sekä metsänomistajan tukevampi rahapussi. Parhaiden puiden päästessä kasvamaan paremmaksi tukkipuuksi, kasvaa myöskin metsänomistajalle harventamisesta tilitettävä summa sitä mukaa.
Tilipussin karttumisen suhteen ensiharvennus on metsälle merkittävä, koska sillä käytännössä annetaan parhaat eväät puuston tulevalle kehitykselle sekä arvon kasvulle. Ensiharvennuksen ajankohta on yleensä puulajista sekä kasvupaikasta riippuen puuston ollessa 25-40 vuoden ikäinen ja noin 12-16 metrin pituinen. Etelä-Suomessa ensiharvennus tehdään noin 25-30 -vuotiaalle puustolle, kun taas Pohjois-Suomessa yleensä 30-40 vuoden ikäiselle puustolle. Paras ajoitus voidaan kuitenkin määritellä puuston koosta, tiheydestä sekä elinvoimaisuudesta. Ensiharvennus on joka tapauksessa tehtävä ennen kuin puiden elävät latvukset ehtivät kasvamaan toisiinsa kiinni ja supistumaan puiden välisten kilpailun seurauksena.
Jo metsän taimikko- sekä uudistamisvaiheessa kannattaa kiinnittää huomiota tehtäviin toimenpiteisiin, sillä niillä voidaan vaikuttaa puiden latvusten kuntoon sekä ensiharvennuksen ajankohtaan. Hoitamattomissa kohteissa ensiharvennus on tehtävä reippaasti aiemmin, jonka seurauksena hakkuukertymä sekä puusta saatavat myyntitulot jäävät alhaisiksi.
Ensiharvennuksen hyödyt:
- Jäljelle jäävä puusto saa enemmän kasvutilaa
- Metsään jää parhaat puut
- Puiden kasvu ja järeytyminen kiihtyy
- Metsän tulevaisuuden kunto sekä tuotto paranee
Mitä tapahtuu, jos ensiharvennusta ei tehdä?
- Metsä kasvaa enemmän, mutta huonompana
- Järeytyminen hidastuu, mutta pituuskasvu pysyy kutakuinkin samana, jolloin tuottavaa tukkipuuta ei tule niin paljon
- Muun muassa lumituhojen riskit kasvavat merkittävästi varsinaisen harvennuksen jälkeen puiden runkojen riukuuntumisen vuoksi
Hoksasitko, että oman metsäsi ensiharvennus on vielä suorittamatta? Täältä pääset tutustumaan meidän energiakouriimme.
Kiitoksia lukemisesta & palataan asiaan!
– Jaakko Piispanen
